maanantai 28. lokakuuta 2019

Parisuhde vai pari suhdetta?

"Oletko koskaan ollut parisuhteessa?" tai "Voisitko kuvitella itsesi parisuhteeseen?", ovat kysymyksiä, joita minulta kysytään hyvin usein. Vastaus näihin molempiin kysymyksiin on kyllä. Olen ollut useammassa parisuhteessa elämäni aikana ja jokainen parisuhde on antanut ja opettanut minulle paljon, Minulla ei ole kuitenkaan kokemusta mistään kovin pitkästä parisuhteesta, sillä pisimmät parisuhteeni on ollut noin 2 vuoden mittaisia. Syitä miksi suhteet eivät ole olleet sen pidempiä on monia, joita en lähde tässä avaamaan tai erittelemään sen enempää. Nämä suhteet ovat kuitenkin opettaneet minulle paljon elämästä, ihmisistä ja itsestäni. Yleisesti kaikki ihmissuhteet mitä minulla on elämäni aikana ollut niin ovat opettaneet tuntemaan paremman itseäni, kuin myös muita ihmisiä. Ihmisten erilaisuus on  upeaa sillä, jokaiselta ihmiseltä voi oppia aina jotain uutta ja löytää uusia täysin uusia näkökulmia.

Olen kuitenkin elänyt suurimman osan elämästäni sinkkuna, jolloin minulla on ollut vapaus kokeilla erilaisia juttuja ja toteuttaa itseäni. Kaikki nämä kokemukset ovat auttaneet minua olemaan entistä vahvemmin oma itseni ja löytämään seksuaaliset mieltymykseni. Koen myös, että ihmisiltä voi oppia paljon muutakin vaikka pääpaino olisikin seksissä. Omalla kohdallani koen oppineeni seksisuhteiden kautta lukemaan ja ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän halujaan tai ajatusmaailmaansa paremmin.

En koe kuitenkaan, että parisuhteeni olisivat koskaan rajoittaneet tai estäneet minua tekemästä tai kokeilemasta jotain. Ehkä sillä hetkellä ne ovat osittain rajoittaneetkin tiettyjä asioita, mutta niitä asioita ei ole välttämättä juuri siinä hetkessä edes osannut kaivata. Tottakai joskus suhteiden ollessa huonommassa jamassa on tullut kaikenlaisia ajatuksia, jotka ovat laittaneet miettimään mitä sitä oikeasti elämältään haluaa, mutta silloin on ollut aika katsoa peiliin ja kysyä itseltåän, mitä aidosti haluaa. Siinä kohtaa asiat on vain ratkaistava puhumalla suuntaan tai toiseen ja mikäli molemmat kokee, että on parempi jatkaa erillään niin on osattava päästää irti.

Olen kuitenkin usein pohtinut myös sitä, että onko minusta koskaan pidempään monogamiseen parisuhteeseen. Voin olla täysin rakastunut johonkin ihmiseen, mutta samaan aikaan haluta harrastaa seksiä myös muiden naisten kanssa tai toteuttaa jotain fantasioita joihin tuo yksi ihminen ei vain yksinkertaisesti riitä. Tämä ei meinaa siis sitä, että se yksi ihminen ei riittäisi minulle tunnetasolla vaan janoan fyyisellä ja seksuaalisella tavalla jotain mitä yksi ihminen ei voi tyydyttää. Se ei tee siitä yksittäisestä ihmisestä millään tavalla huonoa, rittämätöntä tai puutteellista vaan se on vain ja ainoastaan minusta kiinni. Seksi on niin erilaista eri ihmisten kanssa, sitä voi harrastaa niin monella tapaa ja isommissakin ryhmissä ettei kukaan yksittäinen ihminen voi olla sitä kaikkea jokaiselle ihmiselle tai jokaiseen tarpeeseen.

Minun omat haluni kuitenkin vaihtelevat hyvin paljon ja voi olla, että siinä kohtaa, kun tapaan oikeanlaisen ihmisen niin kaikki nuo muut haaveet ja fantasiat "unohtuu" ja haluan keskittyä vain siihen yhteen ihmiseen enkä mieti edes mitään muuta. Näin usein käykin varsinkin siinä kohtaa, kun tutustuu uuteen upeaan, ihanaan ja tunteet herättävään ihmiseen. Mutta voiko se tunne ja fiilis pysyä yhtä vahvana vuodesta toiseen? Sitä minun on mahdoton sanoa, koska minulla ei ole kokemusta pitkistä parisuhteista kuten aiemmin totesin ja sitä mietinkin usein.

Henkilökohtaisesti seksi on minulle vain seksiä ja pystyn harrastamaan sitä myös ilman syvempiä tunteita tai fiiliksiä. Tämän takia olenkin monesti pohtinut sitä, että kykenisinkö vapaaseen parisuhteeseen. Seksi voi olla jonkun ihmisen kanssa vain ja täysin eläimellistä ja fyysistä janoa saada nautintoa. Voisin hyvin kuvitella itseni siis harrastamassa suhteen ulkopuolista seksiä, joka olisi vain tarpeiden tyydyttämistä eikä se millään tasolla vähentäisi tunteitani sitä toista ihmistä kohtaan, jonka kanssa olisin suhteessa. En koe, että minulla olisi tarve harrastaa samanlaista seksiä kenenkään muun kanssa, kuin sen jonka kanssa olen suhteessa, koska se olisi varmasti yksi iso syy siihen miksi olen päätynyt juuri sen ihmisen kanssa suhteeseen. Kuvittelen kuitenkin, että voisin tyydyttää sellaisia himojani jonkun toisen tai toisten ihmisen kanssa suhteen ulkopuolella, jota en siltä toiselta voi koskaan saada. Tälläisiä asioita on esimerkiksi erilaiset mieltymykset, sillä ketään ei voi koskaan pakottaa tykkäämään jostain tietyistä asioista ja mikäli toista ei vain jokin asia sytytä niin siitä ei voi saada kaikkea iloa irti. Koen myös, että toinen voi tottakai pyrkiä miellyttämään toista erilaisin keinoin joista ei itse niin paljon nauti, mutta mikäli se on toiselle iso nautinto ja toiselle enemmänkin pakollinen paha toisen miellyttämiseksi niin siinä rupeaa helposti kärsimään se hyvä seksi mitä aiemmin on ollut, kun on keskitytty niihin asioihin ja juttuihin mistä molemmat nauttii.

Tällä hetkellä kuitenkin fiilikseni kaiken suhteen ovat sellaiset, että elän silmät ja mieli avoinna lähes mille vain. Otan vapauden ilon irti elämästäni niin kauan kuin olen sinkkuna, mutta olen valmis myös parisuhteeseen mikäli eteeni tulee sellainen ihminen kenen kanssa juttu syventyy siihen omalla painollaan. En kuitenkaan usko, että etsismällä etsisin vapaata parisuhdetta ja minun kohdallani se vapaa parisuhde tulisi ajankohtaiseksi juuri pidemmän suhteen jälkeen, kun molemmat kaipaisi  "alkuhuuman" jälkeen jotain piristettä parisuhteeseen. Silloin kun molemmat haluaisivat mahdollistaa toisilleen halujensa maksimaalista toteuttamista. Tämä kaikki kuitenkin vaatii täysin toimivan parisuhteen, selkeät säännät ja hyvin vahvan luottamuksen. Uskon myös, että omalla kohdallani haluaisin aloittaa vapaamman suhteen yhdessä toisen kanssa kimppaillen ja kokeillen, että miltä se tuntuu.